Metsamõisan opetuspolku, piste nro 33
Koordinaatit: N: 59° 3' 25,676'' E 26° 0' 44,241''
Haavan tieteellinen lajinnimi caprea tulee kotikitsien latinalaisesta nimityksestä capra, joten sananmukaisesti sitä kutsutaan latinaksi kitsipajuksi. Lampaat ja vuohet rakastavat syödä tämän puun lehtiä.
Keskiaikaan asti monien pajulajien välillä ei tehty eroa. Ensimmäinen tunnettu piirros, jossa on tietoisesti kuvattu haapaa, on peräisin Hieronymus Bockin vuoden 1546 kirjasta "Herbaarium". Siinä on piirros haapaa syövästä vuohesta ja se saattoi vaikuttaa Carl von Linnéhen, kun hän ensimmäisenä tieteellisesti kuvaillessaan haapaa valitsi sille latinalaisen nimen.
Haavan kansanomainen nimitys on metsäpaju, sillä se on ainoa paju, joka metsässä pystyy kasvamaan kilpaa muiden puiden kanssa.
Haavan levinneisyysalue kattaa Euroopan, Keski-Aasian ja Luoteis-Afrikan sekä osalevinneisyysalueen Kaukoidässä. Virossa haapa on alkuperäinen.
Haavan uroskasvit
Haapa kasvaa yleensä 10–20 metrin korkuiseksi puuksi, joskus jää myös pensaskorkuiseksi. Sen lehdet ovat leveänsoikeita, 3–8 paria sivusuonia.
Haapa on Viron paristakymmenestä pajulajista aikaisin kukkija. Kukkimisen aikana puu ei ole vielä lehtinyt. Haapa on hyönteispölyttäjä ja pääasiassa mehiläiset ja kimalainen pölyttävät sitä. Se on Viron aikaisin hunajankasvi ja siksi sopii kasvatettavaksi mehiläispesien läheisyydessä.
Puun latvus on suuri, runko ohut ja oksainen. Muiden puiden varjossa haapa kuolee ja suotuisissakin olosuhteissa se ei elä yli 40–50 vuotta. Se sietää varjoa muista lehtipuista paremmin ja on nuorena nopeakasvuinen. Hakkuuaukeilla se on yksi ensimmäisistä kasveista, joka versosta kasvaa puuksi, ja kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä se on hakkuuaukean korkein kasvi, mutta kolmantena luovuttaa kärkipaikan. Siitä ei tule metsässä koskaan hallitsevaa lajia, puhumattakaan puhtaasta metsikköstä.
Toisin kuin muut pajut, haapaa ei voi lisätä pistokkailla. Äärimmäisessä tapauksessa voidaan näin lisätä haavan hybridejä. Kaikki Virossa kasvavat pajulajit muodostavat keskenään hybridejä.
Haavasta ei saa palkkeja ja sen puu ei ole laadukasta. Muiden puiden hakkuukypsyyden saavuttaessa haavat ovat jo kuolleet. Niiden tilalle jäävät metsän aukot. Siksi haavat harvennetaan talousmetsästä jo nuorina puina pois. Sen sijaan jos halutaan muotoilla aukkojen, lajirikkaan ja eri-ikäisten puiden metsää, haapa tulee jättää kasvamaan.
Kuten useimmat pajut, myös haapa kiinnittää hyvin maaperää. Muita pajuja käytetään pikemminkin vesistöjen rantojen ja irtonaisten hiekkojen kiinnittäjinä, mutta haapaa pikemminkin jyrkkien rinteiden kiinnittäjänä.
Haavan kuori sisältää keskimäärin 16,5%, enintään 21% tanniineja. Sitä käytetään parkitusaineiden tuotantoon, samuti kuoresta saadaan mustaa väriä.
Lue lisää:
www.hariduskeskus.ee/opiobjektid/dendro/raagremmelgas.html
Tehtävät:
1. Mittaa haavan ympärysmitta käytettävissä olevilla välineillä. Määritä puun korkeus ja ikä.
2. Miten haapaa kutsutaan kansanomaisesti?
3. Miten haapa lisääntyy?
4. Minkä värisävyn saa haavan kuoresta?
5. Onko haapa ikivihreä puu?
6. Mitä aineita ovat tanniinit, joita haavan kuori sisältää?